Siskoni juhli viidenkympin puoltaväliä huikeissa juhlissa puutarhassaan. Oli kesän ensimmäinen hellepäivä kuin ihmeenkaupalla. Syötiin, juteltiin, oltiin, kuljeskeltiin ympäri Tammisaarta. Sellaista täydellistä kesäelämää mistä voi lukea jostain onnellisesta romaanista. Siskollani on ympärillään hienoja ystäviä ja persoonia: mutta niinhän se menee, hyvät tyypit vetää puoleensa hyviä tyyppejä.
Annan kuvien puhua puolestaan, sillä...ne nyt tässä tapauksessa vain puhuvat puolestaan.
 |
| Kuva: Saarinka Kiilunen |
 |
| Kuva: Jenni Luoma |
Menossa mukana oli tietysti juhlakoira Epsi.
 |
| Kuva: Jenni Luoma |
Ja kyllä, ähäkutti. Yhtenä ohjelmana oli, että kaikki tekevät itselleen kukkaseppeleen. Minä joka normaalisti valitsen kukkapunonnan sijaan glitterin muoviseppeleen, menin ja yllätin itseni. Lähdin liikkeelle teemalla the bigger the better. Syreeniä ja syreeniä. Pari apilaa. Yllättävän helppoa, suosittelen kokeilemaan!
 |
| Kuva: Jani Länsipaltta |
Siskoni vanhentumista ei muuten oikeastaan huomaa, paitsi että joku vimmaton viherpeukalous on herännyt. On yrttilajiketta, tomaattia ja oma siirtolapuutarhapalsta. Hän teki myös itse lantaa nokkosista. Siinä missä mä jollain ihmeen tuurilla elätän mun kolmea kuivien olosuhteiden kasvia, niin Veeralta saa kaikkea mitä ruoan maustamiseen/salaattiin voi kuvitella. Niin ja sloggit ja luottokortti. Siinä muut merkit mistä huomaa, että....sisko menee eteenpäin.
Veera on saavuttanut oikeasti ihan hurjasti jo näinkin nuorena. Mutta siitä voisi kirjoittaa kokonaisen postauksen, joten tyydympä siis vain toteamaan, että:
Hän on paras ihminen maailmassa.
Grattis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tuli mieleen mitä tahansa, let it out