PÄÄSIÄINEN

Vähän jälessä mennään mutta..pääsiäisestä. Munanmaalausta! Vuoden luovuus-kiintiö täyttyi taas. 

Tommonen pieni linnunpoikanen köpötteli takapihalla, eikä raukka osannut lentää. Mun oli kumminkin kiire töihin niin ei ollut aikaa jäädä pelastamaan pikkuista. Leikkimään eläinlääkäriä, niinkuin pienenä. Naapurin Paulan kanssa klinikalla ollaan muun muassa diagnosoitu hamsterillani ihosyöpä (mikä ehkä meni nappiin koska hamtaro meni ja kuoli kaksi päivää myöhemmin), tehty tuhatjalkaisille parantola ja elvytetty kaksi päivää ikkunaan lentänyttä tilheä, jonka niskat oli poikki jo kättelyssä, mutta nähtiin tapauksessa toivoa. Haudattiin se kaatosateessa kukkapenkkiin. 

Takaisin pääsiäiseen. Iskettiin jäitsää, niin kuin perinteeseen kuuluu - se kenen muna säilyy ehjänä loppuun asti kun niitä kopautellaan toisten kanssa, saa onnea ja kunniaa ja mammonaa ja mitäkaikkea. Ja meitsi voitti! Laitoin kenon pitkävedon vetämään. 

Muuten pääsiäisloma meni metsälenkeillä, syödessä, treenatessa ja vaan olemisessa. Se on niiin harvinaista, että ollaan koko perhe yhdessä monta päivää. 

Saatiin myös suloinen vieras - vauva! Oltiin ihan paniikissa että tiputanko sen, tuenko niskaa tarpeeksi - apua, se parahtaa, ai nyt on hyvä. Hymyile siinä, ai nyt lensi tutti. Miten pystyn olemaan laskematta tätä  sylistä. Sellainen kevyt, ihan pieni äidinvaisto heräsi. Mutta samaan synapsiin ajatus, että eieieieiei, ei vielä. Todellakaan.

Oli niin luksusta saada muutama vapaapäivä. Tuntui karsean tahmealta palata arkeen, joka itellä alkoi niinkin siisteissä merkeissä ku kirjastolla laskentatoimen tenttiin lukien. Onneksi vähiin käy ennen kuin on kesä!