VINKKEJÄ KAUPPAKORKEAKOULUN PÄÄSYKOELUKUIHIN

Ajattelin kerrankin postata jotain hyödyllistä. Ajatus syntyi kun olin kirjastolla lukemassa tenttiin ja viereiset kanssakumppanit ähisivät pääsykoekirjojen äärellä. No eivät nyt oikeasti ähisseet, mutta tuska, pieni epätoivo ja sataprosenttinen keskittyminen oli aistittavissa. Tuli siis olo, että mitä itse kaipasin lukujen aikana, oli vertaistuki niiltä jotka luku-urakan oli tehnyt, käytännön vinkkejä ja sellasia juttuja mitä ei ehkä älyä itse. Plus, en ole löytänyt yhdestäkään blogista perusteellista postausta pääsykoeluvuista, aina on vaan ne suurpiirteiset perusjutut. Tuntuu ehkä vähän, että näitä juttuja pantataan. Miksi? Ei ole keneltäkään pois, että jakaa vinkkejä. Joten, tässä teille. 

Monet valmennuskurssit tuuttaa faktaa sisäisestä ja ulkoisesta motivaatiosta, sanovat että tehkää lukusuunnitelma, lukekaa kirjat 4 kertaa, ja että "sisäänpäässeet lukee keskimäärin 300-400 tuntia". Oookoo, kiitos statistiikasta, mutta se ei oikeestaan kiinnosta siinä kohtaa, kun on edessä se oma urakka. Ehkä sana urakka on liian negatiivinen, käytetään mieluumin termiä satsaus tulevaan.

MITÄ TARVIT JA ET TARVI, JOTTA VOIT PÄÄSTÄ SISÄÄN:

Alotetaan parilla asialla noin lähtökohtaisesti.

1. Sinun ei tarvitse olla seitsemän ällän ylioppilas, kauppalehden kestotilaaja ja pitkän linjan sijoittaja. Pääsykokeita kun ajattelee, sinun ei tarvitse olla edes kovin fiksu, pikemminkin sinnikäs. Kyky sisäistää ja oivaltaa asioita on tärkeimpiä ominaisuuksia. Kauppakorkeaan haetaan joko koepisteillä tai yhteispisteillä. Jos olet kirjoittanut hyvin, siitä on toki hyötyä, mutta ABBA:n paperit ei ole este nekään. Se tarkoittaa kymästi vain sitä, että pääsykokeen tulee onnistua ihan hel** hyvin.

2. Lukemiseen kannattaa varata aikaa 2-3 kuukautta. Olisi suotavaa varmistaa, että pytsyt keskittymään ajan pelkästään kokeisiin. Toki voit käydä töissä, mutta vähennä vuoroja viimeistään huhti-toukokuussa. Itse kävin koko ajan töissä, joten täydellinen eristäytyminen kirjojen kanssa ei ole mikään ehto. Eli NYT on viimeistään aloitettava, vielä ehdit! 

3. Pitkäjänteisyys. Se on taito minkä itse olen opiskelijana oppinut vasta viime kesänä. Vaikka tuntuisi hassulta alkaa opetella asioita ulkoa jo huhtikuussa, niin aika kuitenkin vierähtää nopeasti. Itse olin läpi lukion sellainen, että kahmin kirjan edellisenä iltana ja kävin purkamassa pinnallisen tiedon konseptiin. Sanomattakin selvää, että sellainen ei vie mihinkään kun puhutaan neljän kirjan sisäistämisestä. 

4. Ihmisiä myös mietityttää tuo matikka. Tarvitseeko olla pitkä matikka? Ei tarvitse, siitä on toki apua. Pääsykokeen matikka-osuus pohjautuu lyhyen matikan talousmatikka-kurssiin. Riittää, että sinulta löytyy matemaattinen ajattelutapa ja että ymmärrät matikkaa noin niinkun... jonkin verran. Matikka-osuudessa on annuiteetti-kaavoja yms. mutta niitähän ei voida kysyä, koska kokeessa on käytössä vain nelilaskin. Joten mieti näitä juttuja jo kun harjoittelet: mitä ne voi nelilaskimen puitteissa kysyä? 

5. Loppujen lopuksi kolme tärkeintä asiaa, mitä tarvitset on: motivaatio, motivaatio ja motivaatio. Eli kohdilla 1-4 ei ole mitään väliä oikeestaan, kunhan femma on kunnossa. 

MITÄ EKANA?

Päätä, että haet. Se pitää päättää. Ei ole mitään "no käyn kattomassa", tai "no jos nyt vähän lukis". Toki voit käydä koittamassa ja laittaa rastia ruutuun, mutta, no. Saat siitä sen kokemuksen, että miltä tuntuu mustata neliö lyijykynällä. Vaikka kyseessä on periaattessä helppo rastikoe, niin lukematta on mahdoton päästä sisään. Vääristä vastauksista vähennetään pisteitä, eli saa olla todella onnekas lottorivi, että tällanen olisi mahdollista. Eli jos vaan on aikaa, niin mikset käyttäisi sitä hakemiseen tänä keväänä. 

ITSE TYÖ

Tee se lukusuunnitelma. Mieti, mikä on paras tapa oppia sulle. Viis veisaa siitä, mitä joku opas jossain sanoo. Jos 6 kertaa kirjat läpi hauki on kala -tekniikalla ei toimi, niin älä käytä. Vinkkejä hyvään lukusuunnitelmaan, jotka toimi ainakin itsellä löytyy alta.

- Ajattele ensin laajasti, lue kirjat silmäillen kerran, niin että päähäsi rakentuu jokin viitekehys.Ylipäätään kartoita, että mistä kirjat kertoo. No voin kertoa teille mistä ne kertoo:

• oikein perinteisestä taloustieteestä mm. kysyntä- ja tarjontakäyrineen
• laskentatoimen perusteista 
• rahoituksen basiceista 
• johtamisen teorioista viimeisen sadan vuoden ajalta
• markkinoinnin perusteista 
• talousmatikasta ja erinäisistä laskuista aiheeseen liittyen

Jos (kun) sinulla ei ole aikaisemmin mitään hajua näistä asioista, niin ei hätää, ne hahmottuu kyllä. Asioina ne eivät ole vaikeita, mutta kieli ja tapa millä ne on paikoittain esitetty, saattaa johtaa harhaan. Eli ajattele koko ajan kun luet, että mitä nyt luin. Älä kompastu vaikeisiin termeihin tai epäselviin kaavoihin, ne ei ole mitään rakettitiedettä.

-Ala lukea kirja kerrallaan. Tällöin voit tehdä lukusuunnitelmasta tarkemman.  Itse luin päivässä yhden kokonaisuuden/kappaleen (noin 30 sivua) ja tein kattavat muistiinpanot. Voit toki lukea eri kirjaa eri päivänä, ei tarvitse tankata yhtä opusta kahta viikkoa kyllästymiseen asti. Etenkin, jos lukeminen jonkin kohdalla tökkii: vaihda aihetta, niin et menetä hyvää lukupäivää tylsistymisen takia. Kyllä se motivaatio sieltä palaa kun aivot hetken kypsyttelee aluetta.

 -Muistiinpanot on mun vinkkivitonen, aivan ässä. Se taas tietysti riippuu ihmisestä, mutta ite opin parhaiten muistiinpanoja tekemällä. Ai miten? Otin päivätavoitteeksi jonkun osan, kirjoitin siitä itselle niin hyvät muistiinpanot, etten tarvinnut enää kirjaa. Vaatii toki sen taidon, ettet referoi kirjaa vihkoon, vaan poimit asiat mitä et ole vielä oppinut ekan/tokan lukukerran jälkeen. Laita asiat ylös ytimekkäästi, niin että osaat selittää asian itselle tukilauseiden avulla. Tossa on myös se hyvä puoli, että kun kirjoitat, niin joudut ihan eri tavalla ajattelemaan ja olemaan aktiivinen koko ajan, sen sijaan että vaan suhaisit kirjoja läpi stabilo marker kädessä. Näin minimoituu kuukahtelu kirjan päälle.

-Lopuksi kertaa. Ensin kirja kerralla, sitten vaikka sekaisin eri aiheita. Testaa itseäsi, selitä asioita seinälle tai kaverille. Jos on jotain mitä et ymmärrä tai muista, selvitä se heti. Muuten saatat unohtaa mitä pitikään selvittää ja unohdat tarkistaa asian. Varaa kertaamiseen hyvin aikaa. Ideaalia olisi, että olisit lukenut hyvin kaikki asiat noin 3-4 viikkoa ennen koetta. Näin säästät itseäsi loppupaniikilta ja stressiltä. Itse kertasin opettelin miltei ulkoa muistiinpanoja ja tein vanhoja pääsykokeita! Itselle asiat hahmottui päähän niin, osasin ulkoa kokonaisuudet, jotka osasin yhdistää yksityiskohtiin. Laskentatoimessa ja matikassa laskin paljon, rutiinin kautta asioista tulee todella iisejä.

Jätä viiminen viikko ennen koetta niin, että sulla on aikaa tarkistaa ne kaikki "miten se nyt olikaan" -kohdat ja yksityiskohdat mitä et muista. Itse luin siis kirjat kunnolla ainoastaan kerran. Ei se määrä vaan laatu.  

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ

-Se, missä järjestyksessä luet kirjoja, on tärkeää. Ensin kannattaa opetella ne, missä pitää ymmärtää ja osata oikeasti jotain kaavoja. Esimerkiksi laskentatoimen kirja (tänä vuonna kirja on Yrityksen taloushallinto, mutta luulen että sisältö on sama kuin viime vuonna) ja kansantaloustiede. Niissä on asioita, mitkä kerran kun oivaltaa, ne osaa. Sama on myös matikassa: kun kerran olet oppinut derivoimaan, niin muistat sen aika kauan. (ei sillä, että pääsykokeissa pitäis derivoida mutta noin niinku esimerkkinä) Lähempänä pääsykoetta kannattaa alkaa tankata johtamista ja markkinointia (Akatemiasta markkinapaikalle...on muuten harvinaisen kuiva nimi kirjalla), sillä niistä kysellään pikkutarkkoja asioita, lukuja ja teoreettikkojen nimiä yms. jotka on helpompi kaivaa lähimuistista.

-Ja ylipäätään, panosta laskentatoimen ja rahoituksen kirjaan sekä johtamisen ja markkinoinnin kirjaan, sillä niistä saa molemmista 13p eli yhteensä 26 pistettä. (painoarvo siis matikalla ja taloustieteellä vain 7p eli 14 pistettä)

-Jokaisen lukupäivän jälkeen kertaa mitä luit. Voi tuntua vaikeelta siinä kohtaa kun haluais vaan laittaa kannen kiinni, mutta tehostaa opittua tosi paljon. Tee palvelus itsellesi ja kertaa opeteltu joko heti, illalla tai seuraavana aamuna. Muista myös, että 12h lukeminen ei kannata. 4-6 tuntia oli itselle aika hyvä määrä päivässä. Se oli tosi tehokasta lukemista, eikä whatsappailua toisella kädellä samaan aikaan. Heivaa se puhelin mäkeen ja palkitse itsesi vartin tauoilla jolloin sen voi hakea sieltä mäestä. 

-Käy vanhoja kokeita läpi: sieltää nousee tietyt kysymykset joita on kysytty joka vuosi, joten ne nyt kannattaa ainakin hanskata. Johtamisesta voidaan kysyä asiaa tietyllä kirjassa olleella lauserakenteella ja sitten vastauksessa ne esitetään eri järjestyksessä tai joitain sanoja on vaihdettu: kannattaa siis joitain määritelmiä opetella ulkoakin, mutta sitäkin tärkeämpää on ymmärrys: että tajuat mitä lauseessa sanotaan: tällöin kokeessa on helpompi päätellä kun tiedät varmasti mitä asia tarkoittaa. Opettele myös, että mikä johtamisen teoria on kenenkin tutkijan. Kysymykset on myös aina tietynlaisia ja noudattaa tietynlaista kaavaa. Niitten tarkoitus on johdattaa harhaan. Yksi vinkki: luota ensimmäiseen mieleesi tulleeseen vastaukseen. Älä ala yli-analysoida vastauksia äläkä vaihda vastausta: lähes aina vastaat oikein ekalla kerralla. 

-Lisävinkki: optimoi. Jos sulla on hyvät yo-tulokset, voit miettiä, että tarviiko kaikkiin osioihin panostaa. Jos esimerkiksi luet hyvin Akatemiasta markkinapaikalle -kirjan ja Yrityksen taloushallinnon, joista saa yhteensä 26/40 pistettä, niin saattaa riittää, että luet päälle matikkaa ja that's it. Mutta laske tarkkaan yhteispisteet! Aina toki kannattaa tehä varman päälle ja lukea kaikki, mutta suhteessa esim kansantaloustieteen kirja on aika kuiva ja työläs ja siitä saa kokeessa vain 7 pistettä. Painotan vielä, että tämä vain jos sulla on hyvät lähtöpisteet. (Esimerkkinä: viime vuonna helsinkiin pääsi 34 koepisteellä tai 61 yhteispisteellä, tällöin kokeesta riitti esimerkiksi vain 28 pistettä, olettaen että lähtöpiseitä oli 33. Maksimi lähtöpisteet on 40. Vaikeus on toki siinä, että pisterajat heittelee. Laske omat lähtöpisteesi täällä) 

AJATTELEPPA ASIA NÄIN

Ehkä kaikkein haastavinta tässä on se, että projekti on aika pitkä. Ei ne asiat, ei mikään yksittäinen kokonaisuus, vaan se, että neljän kirjan todellinen tajuaminen saattaa tuntua ajoittain jäävuorelta. Ei mikään viikon rutistus, vaan kuukausien pitkäjänteinen työ. Itselle tämä oli juuri vaikeinta sisäistää: piti nöyrtyä, olla hetken aikaa se  kirjaston pahin nipo. Keskity pieniin palasiin, tee ne tehokkaasti, kokonaisuus muodostuu koko ajan. Kun opettelet kerralla kunnolla, ei tule oloa, että osaat hatarasti paloja sieltä täältä, mikä taas pidentää taakkaa, koska alat paniikissa lukea kirjoja taas uudelleen läpi. 

Pidä koko ajan mielessä, että tämä on vain 2-3 kuukautta elämästäsi ja pyri tekemään ajasta mielekästä. Välillä saattaa pelottaa ja turhauttaa, tuntua, että uhraat liikaa, etkä kuitenkaan pääse sisään. Pahin virhe on päästää se ajatus päähän, ettet muka pääsisi sisään. Damn you, katso peiliin ja luota.

Se on yksi parhaista tunteista ikinä lukea oma nimi sisäänpäässeiden listalta. Puhumattakaan siitä, kuinka hienot ajat sua odottaa koulussa.

YOU CAN!

Kysy ihmeessä jos on kysyttävää. Huomasin, että voisin kirjoittaa todella yksityiskohtaisesti vaikka jokasesta kirjasta, mitä ja miten kannattaa opetella asiat. Että kommenttiboxiin kyselyjä vaan.

Huom! Asiat ja vinkit koottu oman kokemuksen kautta, eikä ne välttämättä toimi kaikilla. Itse olen oppijana visuaalinen, haluan ymmärtää asiat ja liittää ne johonkin kontekstiin esimerkin kautta. Tällöin itselle riittää kerran perusteellinen lukeminen. Minulla on näkömuisti, minkä vuoksi selkeät ja kivannäköiset muistiinpanot auttoivat minua muistamaan asiat.