KYMMENEN FAKTAA

Veera kertoikin jo omasta näkökulmastaan muutaman tosiasian allekirjoittaneesta, ne voit katsoa täältä. Nyt kerron itse itsestäni, sensuroimattomana. Kuvituksena (ekaa kuvaa lukuunottamatta) random instagrammeja pitkin elämääni.

1. Nimeni on Ira. Mutta kirjoitan sen kahdella i:llä. Ja nimeni äännetään iiiiira. EI Ira. Jos voisin, jättäisin vastaamatta kun joku kutsuu minua Iraksi yhdellä iillä, toisinaan olen jättänytkin. Tästä kumpuaa osittain suuri viha nimeäni kohtaan. Lisäksi kirjaimet i, r ja a yhdessä synnyttävät muita mielleyhtymiä, kuten esimerkiksi muutaman ihmisoikeuksista ja rauhallisista oloistaan tunnetut kansankodit Irakin ja Iranin. Niin ja suurimassa osassa maailmaa Ira on miehen nimi. Olen jo kaksi kertaa tulostanut maistraatin nimenmuutospaperit, mutta jotenkin se sitten on aina jäänyt. 

kuva: http://www.dannymorrison.com/?p=2209

2. Nauran kuin hullu. Tapoja on erilaisia, ystäväni Patrikin lemppari on örähtävä rekkakuski-hörötys. Virallisiin tilanteisiin olen opetellut siveän tekohihityksen. Jos minä sekä ystäväni Sohvi hairahdetaan yhtä aikaa huutonauramaan, on desibelitaso läsnäolijoiden kuulovaurioiden saamisriskin kannalta hyvin ikävä. 

riemuidiootti since 1993

3. Amerikkalainen reality laittaa itkemään. Kaikki ohjelmat, joiden nimi alkaa sanoilla extreme makeover, takaa, että lopussa kyyneleet valuu yhtä tiuhaan kuin OhMyGod -huudot uuden elämän saaneiden jenkkiläisten suusta. Ja kaikki missä on eläimiä, oivoi. Jos elokuvassa koira uhrautuu isäntänsä puolesta....en kestä. Tai hevonen kuolee sotakohtauksessa. Narnia-leffassa kun Aslan kuolee, kun se uhrautuu siihen kivipaadelle. Alan itkeä pelkästä ajatksesta. Siis minä, joka en yleensä itke ikinä.

4. Laulan aina kakkosääniä ja lisästemmoja kaikkiin biiseihin. Handlaan myös autotune-osuudet. Tai niin ainakin luulin, kunnes ystäväni absoluuttisella sävelkorvallaan tulee ja nauraa mut takaisin maanpinnalle. Olen myös laulusanapoliisi: sanat on pakko korjata jos joku tohtii lausua esim. Robinin lyyrikoita väärin. 

5. Laimennan melkein kaiken. Tuoremehut suhteella 1:1, teepussista riittää ainakin litraan ja mustikkajogu laimenee maustamattomalla jogurtilla. Mun mehutiiviste-miksaukset on täys läppä. Ja kyllä, jos maito on vähissä, sitä voi hyvin jatkaa vähän vedellä.

 6. Olen taikauskoinen ja uskon horoskooppeihin. Vaikka tiedän, että esim. Iltasanomiinkin ne on laatinut joku harjoittelija darrassa ja niiden paikkansapitävyys on valtion talousarvion luokkaa, luen se silti joka päivä toiveikkaana "joo, tänään on muutoksia mun aurassa". Toivon aina jos nään tähdenlennon, ripsi irtoaa tai kellossa on tasaluku, esim. 22.22. Paha uni pitää kertoa ettei se toteudu. Niin ja jos musta kissa menee tien yli, pitää sylkeä olan. Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun olen sylkenyt päälleni pyöräillessä. 

7. Ennen rakastin olla yksin, nykyään vain pieninä annoksina.  Ennen olin tunnettu siitä, että ei mua kannata edes pyytää mihinkään koska se saunoo yksin kotona. Nykyään yksin ollessani kirjoitan blogia, joten sisältö on vuoropuhelua mun oikean ja vasemman aivopuoliskon kanssa. Postausten määrä on suoraan verrannollinen mun yksinoloaikaan. Yksin ollessani puhun itselleni, toissapäivänä yllätin itseni nauramassa itse itselleni kertomasta vitsistä, jonka jälkeen huolestuin. Ja jos ajan yksin autoa, juttelen muille kuskeille ja huutelen törpöille BITCH PLEASE, huutoa tahdittaa lennokas keskarin heiluttelu. Ehkä tämän vuoksi poikaystäväni ei halua olla mun kyydissä.

forever a stone -kiveni

8. Jos päätän että haluan jotain, sen myös hankin. Esimerkiksi 12-vuotiaana halusin koiran. Mun piti kerätä 500 koirapistettä jotta hurtta meille haettaisiin. Esim. lenkistä sai 10 pistettä ja vieraan koiran kakan keruusta toiset kymmenen. Pisteet äiti merkkasi aina taulukkoon. Yhden kevään talutin pelkkää remmiä ja keräilin kakkoja ojista osoittaakseni, että olen tosissani. Kesäkuussa tuli Eino. 

9. Juon juomani aina puolen litran motista, lempparini on litran muki jonka roudasin Pariisista. Perus parin desin lasit on mulle nykyään koon puolesta yksi vitsi. Olipa helvetin mielenkiintonen paljastus.

10. Aika usein vastaan kysymykseen ensin jollain älyttömän päättömällä selityksellä ja sitten vasta "kyllä". Esimerkiksi jos siskoni kysyy, että "laitanko tän maitopurkin tänne pahvikeräykseen?" Niin kyhäilen jotain: "eeii ku laitat sen taittamattomana tonne metallikeräykseen katos kun nykyään Valiokin käyttää noissa fonteissa lyijyä ja sitä ei voida hyödyntää paperin kanssa koska se olisi epäeettistä. Luonnonmateriaali ja raskasmetalli. Tajuutko?" Sitten nään kun Veeran aivot raksuttaa, tuloksetta. "Aijjaa..okei." Sitten nauran ja sanon "joo".