BLOGGAAJANA OLEMATON

Lomakuvia. Aurinkoisia, onnistuneita, ihania otoksia kauniista muistoista. Tai sitten ei, sinnepäinkään. Tässä minun galleriani. Ei ole Olympuksen kompaktia megapikseli-ihmettä vaan puhelimen tasapaska kamera, eikä Kreikan matkaa ja viisiä festareita vaan paloja arjesta. Kesäni siis meni töissä, jotka loppuivat eilen. Josta saadaankin luonteva aasinsilta kysymykseen missä hitossa olen ollut kun ei ole saitti päivittynyt? Vastaus ilmeni edellä. Töissä olin, sitten muutin, ja muutamat lomapäivät siellä jossain välissä meni nukkuessa tai itseä kokoon kerätessä. Tässä on tapahtunut kaikennäköistä mutta kerrotaan  sitten ajallaan. (turha lause) Palataan kumminkin the most epic -kesäkuvien pariin. 

Poikaystäväni leikkaa seksikkäästi nurmikkoa:

Yritin ottaa luontevaa auringonpalvontakuvaa. Suck it.

"Laita hei sun käsi tohon veteen, sun kello mätsää hyvin kallioon." Result: vuoden taidekuva 2013.

Onnistunut liukuväri-rusketus:

Otanpa merikuvan itsestäni tässä raikkaassa kesätuulessa: 

Kesädrinkki ja epätarkka sormi:

Salassa totetutettu kuvasarja aiheesta Iira kirjoittaa postausta:

Ihan että olkaa hyvät tästä behind the scenes -matskusta.

Kesän arskalasimuoti:

Sitten hetkeksi toisiin aiheisiin. Olen siinä mielessä onnekas, että tuo toinen on ollut innokas muutossa ja etenkin sisustamisessa ja erinäisten ikea-objektien kasaamisessa. Silitti ja asensi verhotkin. Se oli mukavaa katseltavaa, monella tapaa.

Itse makasin sohvalla

Sitten meillä on aina karkkihaaste. Molemmat saa valita toiselle mahdollisimman pahan karkin ja se kumman on pahempi, voittaa. Ai mitä voittaa? No sitä en kerro. (Ei kuitenkaan mitään kaksimielistä. kiehkieh.) Itse valitsin viimeksi erittäin luotaantyöntävän vihreän viinikumi-sammakon. Minä taas jouduin kiskomaan kurkusta alas vaahtobanaanin. (Mikä on se etappi suhteessa kun aletaan kisata karkin syönnin etovuudessa? Vuoden rajapyykki?)

Sitten vielä pari kesäkuvaa. Faaraon 2010-luvun lapsi muumioituna turkulaisen kaksion olohuoneeseen:

Sitten yiritin ikuistaa atleettisen minäni:

Melkein mahtui lenkkarit kuvaan

Huhh mitä laatua. Juu, useammalle taholle pahoittelut pitkästä tauosta. En jaksa luvata mitään, mutta luulenpa että nyt alan taas takoa tännekin materiaalia. Joten: stay tuned!