TÄNÄÄN OLEN

-Ajanut pyörällä päin tolppaa, tyylikkäästi muutaman silmäparin edessä. Tietysti muovikassin piti mennä rikki ja ehrmannit levisi siihen niin, viattomina katukivetykselle. Mietin vain että kuinka moni 20-vuotias ajaa päin valotolppaa kun ei osaa kääntää ajoissa. Tai sitten isäni 70-luvun Ainossa ei ole enää mitkään tykki-jarrut.

-Ymmärtänyt, etten osaa käyttää vanhankansan kahvinkenitintä. Laiskuuden lannistamana tyydyin silti siihen miltei omenamehun väriseen litkuun. 

-Syönyt liikaa pähkinöitä.

-Miettinyt, että miksi kenkkulassa Suomen valtio lahjoittaa Katen ja Williamin lapselle Kelan äitiyspakkauksen. (IL 3.7.) Ihan että Brittien tulevaisuudessa seuratuin ja hemmotelluin eliitti-lapsi tarvii all-in-one kestovaippasetin ja sinapin väriset potkuhousut, hovilla ei varmaan ole varaa. Laita Kate koko kuningaskunnan silmäterä nukkumaan tähän kivasti puu-teemalla kuvioituun pahvilootaan. Äitiyspakkaukset on mieletön juttu mutta pikemminkin niitä oikesti tarvitseville. 

-Kiivennyt leuvanvetotangolle vain todetakseni etten saa ensimmäistäkään leukaa.  

-Tajunnut kuinka auvoisen anaalista sinkkuelämä on. Olisi. Olen pitkästä aikaa ihan yksin ja ai että ketuttaa tehdä ateria yhdelle. Pilkkoa nyt salaattiin puolikas tomaatti ja miettiä mihin sen toisen puolikkaan tunkisi ettei pääsisi näivettymään. (first world problems).

-Pitänyt silmät ja varpaat ja sormet ristissä että unelmani toteutuisi. 

-Kirjoittanut yli viikon postaustauon jälkeen erittäin huonon postauksen jonka pitäisi kattaa tämä menetetty rako. Pah ja ähäkutti.

Vi hörs,

Iira