Mielenterveys on mennyt vuoristorataa. Yksi huipuista oli varmasti hetki jolloin vedin isosiskoni poikaystävän judo-puvun päälle keskellä cittarin parkkipaikkaa. Ai miksi? Kun en tiedä.
Tiedän vain, että lukemiset on ohi, olen palannut ja elämä voitti. Olen palannut huonojen juttujeni kanssa.
Teidän,
Iira
jes!
VastaaPoistaPost scriptum. Ihanaa, nyt täällä voi komentoida myös anonyymisti. Viimeksi käytin tuota Google-tiliä (en silloin syystä tahi toisesta huomannut nimetön-vaihtoehtoa) ja meni jotain puoli mijoonaa vuotta sen kommentin julkaisemisessa. Taisin jopa kirjoittaa sen silloiseen kommenttiini.
VastaaPoistat. sama kuin yllä
Juu, kyllä anona kommentointi on aina ollut mahollista! Kun en sensuuria jaksa harjoittaa sen suuremmin :D
PoistaJeeeee!
VastaaPoistaTätä päivää on odotettu! <3
ps. toi judopuku-kuva on kyl semipelottava :)
ole hyvä ralle. ja se päivä oli aika heikko esitys mun osalta.
Poista<3
VastaaPoista