UHRILAMMAS

Nyt seuraa taas sekalaispostaus, koittakaa kestää. Koiramme sai elämäntyönsä päätökseen. Keskuudessamme harvinaisen kauan viihtynyt elastinen lammas on nyt vinkulelujen taivaassa. Pidin Einolle viisiminuuttisen monologin aiheesta älä enää hajota lelujasi koska joskus tulee päivä, että uusia ei enää osteta. Nelijalkainen meni itseensä ja pidimme hiljaisen minuutin Lampaalle.

Jees, sitten olen viettänyt aamuja saiturin tavoin Elixialla ilmaisen aamupalan perässä ja yrittänyt myös lukea, kaikki meni hyvin siihen asti kunnes silmäni iskeytyi johonki keltamustaan, halpaan ja huutavaan: laaduttomaan journalismiin. Seiska. Hei kannessa Matti ja sen uusi joku sote-alaa opiskelevan näköinen typy, alaotsikoissa Himasen ökykoti ja Arton tilitys Tuksusta. Alkoi heti kiinnostaa, mieletöntä otsikointia Seiska, oli pakko vilkasta vähän syvemmälle.

Ilari Sahamies oli karaokessa. NO REALLY? Ja hop, uutiskynnys ylitetty. Karaokehan on aika eksoottinen juttu joten kun sen ja pokeritähden yhdistää niin jopas meillä on kertomisen aihetta.

Taikka sitten tämä: "Missi sai töitä." OHO. Yleensähän kun missi + työt on vähän turhan utopistinen yhdistelmä. Että Sabina nyt teki poikkeuksen ja todisti, että missit osaavat muutakin kuin vain hymyillä Finnwearin uikkareissa, kiva juttu.

Niin ja sitten Sami Hedberg kävi Ikeassa. Toi on sama ku uutisoitaisiin, että Axl Smith kävi kakalla. Kertokaa hei lisää, sillä minua kiinnostaa. Ikean sekundalaatuhelvetissähän ei ole käynyt kuin melkein jokanen suomalainen. Minua myös kiinnostaa, että Wiskari hengittää, Jyrki Katainen kävi lenkillä ja Jenni Vartiaisella on vähän hilsettä. Toimitukselle terveiset, että itsestäänselvyydet ei ole mitään järin kovatasoista uutisointia.

Ystäväni Sofia Brunette Tukiainen junior -lookissaan. Tämän outfitin vuoksi on vain kaksi eläintä päässyt hengestään. Susin ja kuutin värit toimii älyttömän hyvin yhdessä.

Lauantai-illan biisilista:

Sitten vähän cittari-asiaa. Kaikkihan te tiedätte tuon korin ja ostoskärryjen epäonnisen risteytyksen: korikärryt. Epäönninen siinä mielessä, että tyhjänä ne kolisee kuin Vladivostokin maitojuna taajamassa. Ratkaisin ongelman ja kannoin niitä coolisti olalla. Hei miksi ihmeessä jaan tällasta tietoa. Ihan kuin ketään, itseni mukaanlukien, kiinnostaisi.

Ja sitten. Aina kun nään jotain seuraavanlaista:

"pari kiloa liikaa" + jäätelö/karkki/herkkuhylly, niin mieleni tekisi mennä ravistelemaan sitä ihmistä Biggest Loser- Jillianin tapaan. Herää nyt, toi jäädytetty kerma ei edistä sun terveyttä mitenkään ihan kauheasti. Pahinta on katsoa sitä, mitä ne ihmiset tekee itselleen tunkemalla sitä shaissea suuhunsa ihan kohtuuttomasti, kipeintä on nähdä se paha olo kaiken takana. Tekisi mieli painaa käsi olalle ja sanoa, että et ole yksin, we'll find a way. Tä on asia, missä haluisin auttaa ketä tahansa milloin tahansa. 

Että sitten voitaisiin yhdessä näyttää tältä:

Luulin, etteivät puheet treenistä jossa tuntui että kuolen ole totta. Oi kyllä on. Pt:ni express-treeni sai oloni tuntumaan siltä etten koskaan olisi mitään urheiluun liittyvääkään harrastanut. Mutta aivan käsittämätön veto oli. Illalla korkkasin vielä ulkojuoksukauden. Omaa aktiivisuutta ja ah oon niin hiton fit -elämäntapaa kuuluttava mahtailukuva (seesteinen kurre -naamalla) : 

Loppuun vielä päivän asu. Tai no, puolet siitä:

Aurinkoista ja kevääntoiveista viikkoa!

xoxo, Iira