MÄ MISSÄÄN KONEKIELLOSSA OO OLLU

Vituiks män, pakko todeta. Eihän tää kone mihinkään kaappiin oo vielä toistaseks joutanu. Oon laiminlyöny lukemista ja kyhjänny sohvalla, tai vaihtoehtoiseti sängyllä. Kyylään naapureitani (aika vakavalla asteella mennään) ja seuraan ikkunasta kuinka kauniisti loska roiskuu. Jopa lumen sulamisnopeus kiinnostaa enemmän kuin uppoutuminen Jokaisen oikeustietoon. 

Sosiaalinen kanssakäyminen muihin homo erectus erectuksiin on tällä hetkellä hyvin hataralla pohjalla. Olen fiiliksissä kun kuulen puhelimen viestiäänen, äskenkin pomppasin oikeen ilmaan kun marimba lähti soimaan, Saunalahti se siellä. Fa:n kaihoisa katse.

Ystävältäni Janskulta olen muinoin oppinut sen, miten hiusten pesemisen voi laskea minimiin. Nämä ennätyskokeilut tulevat ajankohtaiseksi näinä aikoina, kun yhteys ulkomaailmaan on surullisen rajattu ja lukeminen piirittää päivän kulkua. Ohjeet ovat yksinkertaiset:
1. Laita hiuksesi nutturalle, kun ne on puhtaat.
2. Pidä samaa nutturaa niin kauan, kunnes sillä alkaa olla kovaa kysyntää muuttolintujen asuntomarkkinoilla aka se alkaa kokea huolestuttavaa yhdennäköisyyttä linnunpesän kanssa.

Tältä näyttää viiden päivän jälkeen. Pientä harotusta havaittavissa, mutta ne voi freesata kasaan jos harkitsee lähtevänsä ulkomaailmaan.

Oma ennätykseni on tämä 5 päivää pesemättä, ystäväni sen sijaan kilpailee top class-sarjassa, hänelle 7 päivää ei tee tiukkaa.