MINÄ TÄÄLLÄ HEI

Tuntuu, että olisi mennyt pari kuukautta. Elämääni on tullut niin paljon uutta viimeisen kolmen viikon aikana, että ei ymmärrys pysy perässä. Viikko tuntuu pitkältä, on luentoja, kymmentuntisia koulupäiviä, rientoja, päivät alkaa seitsemältä ja päättyy yö kolmelta, on illanviettoja, sitsejä, kastajaisia, lakitusta, viikonloput töitä ja sitten taas maanantai. En ole elokuun puolenvälin jälkeen pitänyt yhtään täydellistä vapaapäivää. 

Että jotta ingressi jo kevyesti sivusi selittelyä sille, miksen ole toviin postannut. 

Voinpa hieman kertoa ensi-fiiliksiä kauppiksesta. Alotetaan vaikka sillä, että yksin en ole ollut hetkeäkään. Ihania tyyppejä on siunaantut eteen jo nyt, tutorit auttoi alkuun ja meillä on hieno yhteishenki. Hieman olin ennakkoluuloinen, että ahjo on täynnä Espoolaisia blondeja ja pappa betalar -jätkiä (stereotypia). No, onhan niitä, mutta hekin on ihan ihmisiä. Ja mukavia sellaisia. Mutta yllättynyt olen siitä miten monennäköistä tallaajaa vuosikurssiimme mahtuu. Suurta rikkautta. 

Yllä kuvassa meidät lakitettiin TuKY:n jäseniksi (nää lyhenteet on yks juttu minkä kanssa on vielä tekemistä). Jos oppi yhtään on mennyt perille, niin TuKY = Turun kauppatieteiden ylioppilaat. (okei okei, googlasin). Nyt kun työt vihdoin helpottaa ja pääsen nauttimaan normaalia elämää eli viikkoa, jossa viikonloput on vapaata, niin luulen että saan aikaa tännekin. Viimeaikoina ku aikaa ei ole ollut edes pyykinpesulle. Kukatkin on kuupahtanu. 

Loppuun vielä nopea analyysi yliopisto-opiskelusta. 

EXPECTATION 

REALITY 

Tietojenkäsittelytiede, luento 2: miten piirrät Paintilla pallon ja viivan sen päälle. Että semmosta. Honestly?

Kyseinen luento sai mun väsyneen pään hyvin huvittuneeksi. Todellisuudessa tulen varmaan hakkamaan kuuppaa pöytään ja repimään tenttikirjoja epätoivoissani. Et ei se oo ainoostaan paintilla maalikannun käyttelyä tää homma. Nautitaan vielä kun voidaan.

Kivaa viikonloppua!

-Iira

expectation kuva: www.interestingemails.com