Kaikkihan saa alkunsa aina jostain "hyvästä" ideasta. Niin ihmiset kuin innovaatiot. Tällä kertaa idea koostui kolmesta osasta: puuro + lukio + juhlat. Ts. lukion puurojuhlat. Kenenkään itseään kunnioittavan ja elämässään eteenpäin päässeen ei tulisi taantua menneisyyden siideri-ilottelulle. Aikaan, jolloin olit niiiiin aikuinen, tiesit vastuusta kaiken, sokeri-lonkerot olivat hyviä ja tanssilattia iskemistä varten. Vaan kuinkas sitten kävikään?
Ystäväpiirimme kärkibloggaajat Sohvanderi ja Linuli sekä tietysti minä, Irene, päädyimme tuonne nostalgian pyhättöön. Tässä on mosaiikki-kuva meistä, teoksen nimi on "Jeesus ei tullutkaan".
Jos illalla olet näyttänyt tältä (jos häpeään voi kuolla, muistovärssyt on close enough)... Ihan voidaan herätellä muutama kysymys kuvasta: a) miksi poseeraan cp-wc:ssä b) mistä toi syöttötuoli on tullut c) kuvittelenko löytäneeni seksikkään alteregoni d) kuka mut tähän innoitti (sohvi) ?
...ja aamulla olosi tuntuu tältä:
...todellisuudessa näytät tältä
...keissiin on vain yksi vastaus: henkinen taantuma lukiovuosien paremmalle puolelle. Ja jotta pystyin jatkamaan tätä taantuman kevyttä olotilaa, menin katsomaan Twilightin, se oli täysin luonnollinen jatkumo eilisillalle. Alkutekstien jälkeen meni noin 46 sekuntia kun jouduin jo syömään huivia naurukohtaukseeni. Bella juoksee jossain Versacen mekossa paljain jaloin ja pyydystää puumaa Kanadan metsistä. Kun Jake riisui vaatteet ekaa kertaa, nousi saagan viihdearvo 69%.
ps. KIITOS kaikille tutuille ja tuntemattomille jotka eilen nöyränä tulivat tunnustamaan lukevansa tätä shittiä. Kiitos etenkin Roope vartin palopuheestasi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tuli mieleen mitä tahansa, let it out