sunnuntai 28. lokakuuta 2012

EI ASIAA, EI SANOTTAVAA

Mulla on nyt ollut verbaalisesti hyvin hiljaista aikaa, kun tulin tiistaiyönä Italiasta, keskiviikkona makasin neljänkympin kuumeessa ja vatsakivuissa, diagnosoitiin munuaistulehdus. Ajattelin, että mistä mua nyt rankastaan, enkö ole ihan tarpeeksi maannut ja mongertanut viime aikoina. Harvinaisen kettuuntuneen mielentilani kruunasi parikymmensenttinen lumipuku auton päällä, jota yritin tuhota frisbeellä (hätä keinot keksii) kun yritin ehtiä terveyskeskukseen. Lääkärini Husaini Abdulmasihin nimi ja olemus herätti hilpeyttä houreisen pääni sisällä.



Ei, sairaaloiden odotusaulojen visuaalista ilmettä ei ole muutettu kotoisampaan suuntaan sitten viime käyntini. Päättäjät hei, nyt oikeesti. 


Onneksi mulla on siskoni Veera joka meni sekaisin italialaisesta jäätelöstä koneen näytöllä. Alkoi sitten nuolla sitä, ratkaisu sekin.



 Onneksi mulla on lempiserkkuni Sonja, joka tuli tänne alle vuorokaudeksi ja matkasi takasin.


Ja onneksi mulla on mun ystäväni Sohvi aka Rahinkainen joka on ottanut uudeksi koulutyylinsä kantavaksi teemaksi linjan mahdollisimman kamala. Feikki-crocsit kukkakuosilla on uusin ostos fashionistan walk-in closetiin. Näihin yhdistetään esim. kolmen x:n kokoinen keltainen villapaita ja jotkut perälistoa epäimartelevasti korostavat housut. (kuvassa normivaatteet, mitä nyt vähän smäikkää lahkeessa)

 

Vihaan talvea, mutta välillä se on ihan kaunis.



Koitan saada energiat takaisin ja alkaa postata tiheämmin ja parempaa matskua, sillä välin voitte miettiä vaikka tätä:







1 kommentti:

  1. haha mä rakastin nokkahuilun soittamista! LOL!
    ps. ihana toi toka talvikuva <3
    -Anna

    VastaaPoista

Tuli mieleen mitä tahansa, let it out