Mun elämän seuraavat viikot: kirjoja ja salia. Löysin sen halun olla luovuttamatta. Ihme sinänsä.
Sijaistoimintaa lukemisen ohella, part 3: kynsien lakkaus.Tällä kertaa yritin liukuvärilakkausta. Sen piti näyttää jotakuinkin tältä:
 |
| nudeblogi.blogspot.com |
Mutta mites kävikään?
Vituiks män.
Olen aina naureskellut muotiblogien kynsilakkapostauksille. "Tänään ostin tällästä kivaa kahvin/kaktuksen/hattaran/auringonnousun väristä lakkaa. Rakastan sitä!" Tai sitten joku on ährännyt jotain maisemia kynsiinsä, sitten tuli graffitit ja konadit, helmiä ja tekoruusuja unohtamatta. Seuraavaksi varmaan yleistyy omat muotokuvat kynsissä.
Ei. Kynsitouhuissa ei ole mitään vikaa, kateuttani minä vaan täällä puhisen. Itse kun osaan vetään jollain perusvärillä pari kerrosta. Jo ranskalainen manikyyri on mahdoton, sillä kärsivällisyyden puute tulee vastaan.
Ja voin luvata: tämä on ensimmäinen ja viiminen kynsipostaus tällä saitilla.
P.S. Kiitos Ellalle, hän oli muistanut tätä paskablogia Liebster-palkinnolla. Ella on salimme söpö zumbatyttö, joka valaisi minua mm. päärynälihaksen olemassaolosta. Se on pakaran sisällä, eikä koskaan tule näkymään. Silti treenaamme sitä jumpassa naamat norsunpyllyllä. Syväpakaroiden kun vain pitää olla tikissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tuli mieleen mitä tahansa, let it out