PÅSK

Ihan ekaksi, alko vähän hirvittää. Tätä mun kieroutunutta lätinää lukee päivittäin noin sata ihmistä. Myös hienoilla hakusanoilla ootte päätyny mun blogiin, mm. Iira ja paska. Aika osuvaa. Mistä te olette, mitämitämitä, antakaa kuulua itsestänne! Kommenttiboxi on avoin.

Sitten, asiaan. Tai ei asiaan, sillä sitä ei ole, mutta toivotetaan nyt vaikka hyvät pääsiäiset, tosin ehkä hiukan myöhässä. Tässä olis Justin ja pupunkorvat. Aivan helvetin hirvittävä yhdistelmä. Söpö puppelipoika + pinkki nenu = tuitui-overload. Hohoohohoo.

Pääsiäinen meni himmaillessa:

Noo, vähän kävin juhlimassa. Lukion bileissä. Selvänä. 21-vuotiaan siskoni kanssa. Puumat liikenteessä. Se oli jotenki surkuhupaisaa kattoa niitä 16-vuotiaita teiniprinsessoja, jotka on tanssilattialla vaakatasossa. Vesirajaa viistävä hame ja tiukka toppi sekä jotkut Tapaksen jäätävät nilkkurit = pukukoodi. Sitten kun ollaan tarpeeksi siideri-tinnerissä, niin polvien kohdalla karkaava sukkishaaroväli tai revenneet tightsit ei ole ongelma. Tanssilattialla kaadutaan kauniissa suorakulmassa. Ei hätää, amis-Anterot Jack&Jones huppareissa ja valkosissa tennareissaan ottaa vastaan. Illan viimisissä kädet kaivautuu takataskuihin.Tanssilattialla syntyy keskimäärin 3 vuosisadan rakkaustarinaa, jotka päättyvät facebookissa noin kuukauden päästä. Toivon, että olen kasvanut tämän vaiheen ohi, luultavasti kuitenkaan en. Mites mun kavereilla meni?

Vaikka edustetaan sitä koulukunnan viisainta luokkaa, menee meillä kuitenkin aina kaikkein lujimpaa. Viitsi viiitsi, yks noista on amis. Lujaa meillä menee, no matter what. (pahoittelut intertekstuaalisesta viittauksesta Jani-Petteriin, se on jopa jonkin asteinen synti)

Niin, toinen auvoisa hetki näissä "holittomissa" teinibileissä on valomerkin jälkenen aika. Narikkajonossa nojataan illan uuteen tuttavuuteen ja huudetaan pinkkiin kosketusnäyttö-Samsungiin: "tuuu hakeee!! mul on nä korkkarit, en vittu kävele!"Langan toisessa päässä on 22-vuotias Niko, Toni, Jori tai whatever nelikirjaiminen epäonnistunut amis, jokaselle alaikäselle biatchille pakollinen hakija&kuski. Teini-Amandat hyödyntää näitä Niko-Toneja ja ne hyväksyy tän suhteen, sillä he saavat edes joskus jonkun naisen keskenkasvusen tytön istumaan tuunatun bemminsä etupenkille. BMW tummennettuine takalaseineen ei tällä kerralla kuitenkaan pääse hakemaan, sillä Niko-Tonilla on kerrankin käynyt flaksi ja hän on Laitilan ABC:llä kahvilla 15-vuotiaan Jullezhin kanssa. Kulta lonkero -prinsessa kiljuu luuriin vielä muutaman ärräpään ja haukkuu kaikki kaksilahkeiset. Suutuspäissän ja kyynelten levittämät meikit naamallaan hän tekee dramaattisen häipymisen. Päällä on yhä vaan se laittoman lyhyt hame ja sitten lähetään talsimaan kuratietä niissä korkkareissa ja siinä hameessa. Jäätyneitä ja hoipertelevia, läpinäkyvien sukkisten verhoamia koipia bongaa ojista ja tieltä ja lopulta ne kuljettaa cidurinsessan hesen kautta kotiin. Ennenku kaadutaan hello kitty-lakanoihin vaatteet päällä, laitetaan bestalle txtari: "häääääässhhh oon ihan vitun kännissää vieläkiii...onneks mutsi ei heränny. Ei wittu mitkä bileet!;D;D;D;D".

Voisi kai sanoa, että olen varttunut tämän vaiheen ohi. Nykyään juhlimisesta on poistunut draama, teennäinen känniesitys, epätoivoset kyytisoitot ja heru-vaatteet. Nykyään pidetään vaan hauskaa ja tämä kaikki oheishässäkkä, mikä ehkä joskus oli se juttu, on luojan kiitos unohtunut, jos sitä omalla kohdalla koskaan edes oli. Ehkä juuri tätä on se iän tuoma "viisaus". Osaat juhlia ja keskittyä ainoastaan itse asiaan.

Niin, muuten pääsiäinen meni skitsoten siskoni Rallen kanssa ja ruotsinveljen, Justuksen, kanssa.